Mitä kuuluu Suomen venäjänkielisille? – Cultura-säätiö julkaisi laajan selvityksen tulokset.
Cultura-säätiö on selvittänyt, miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut Suomen venäjänkielisiin ja heidän hyvinvointiinsa, ja onko heidän suhtautumisensa suomalaisia instituutioita ja yhteiskuntaa kohtaan muuttunut. Culturan tutkimus toteutettiin yhteistyössä Innolink Group Oy:n kanssa.
Selvitys on erittäin ajankohtainen nyt, sillä Venäjän yksipuolisesti aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo seitsemän kuukautta. Sota on aiheuttanut Ukrainassa pakolaiskriisin. Nyt Venäjän julistettua liikekannallepanon myös yhä useampi venäläinen pyrkii pois maasta.
Venäjänkieliset ovat Suomen suurin vieraskielisten ryhmä ja määrä on kasvussa. He ovat tutkimusten mukaan osallistuneet aikaisemmin melko heikosti Suomessa erilaisiin kyselytutkimuksiin ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
– Selvitys tuo esiin, että Suomen venäjänkieliset ovat heterogeeninen ryhmä suhteessa eri kysymyksiin, ja esimerkiksi suomenkielentaito ja työllisyystilanne eivät määritä sitä, miten koetaan osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan, kertoo Cultura-säätiön asiamies Pekko Kohonen.
– Kyselyyn vastanneiden kommenteista kävi ilmi, että monille vastaajille kieli on kuitenkin usein esteenä mielipidetutkimuksiin osallistumiseen Suomessa. Tutkimuksen puhelinhaastattelut toteutettiinkin tämän takia venäjäksi, jatkaa Kohonen.
Vastauksia saatiin 1 632 ihmiseltä. Otos on valtakunnallisesti edustava suuralueittain iän ja sukupuolen mukaan (virhemarginaali +2 %.)
Luottamus yhteiskuntaan lisää sisäistä turvallisuutta
Useat Cultura-säätiön ja muiden toimijoiden tekemät erilliset selvitykset ovat aiemmin valottaneet osaltaan Suomen venäjänkielisen väestön asenteita, arvoja, ajatuksia ja haasteita, mutta näin laajaa selvitystä ei ole säätiön tietojen mukaan aiemmin tehty Suomessa.
Tulokset julkaistiin tänään 29.9.2022 Yhteenkuulumisen tulevaisuus: kulttuuri, yhteiskunta ja vähemmistöt -konferenssissa.
– Enemmistö vastaajista kokee voivansa ilmaista mielipiteensä Suomessa vapaasti ja suurin osa vastaajista näkee oman ja jälkipolviensa tulevaisuuden Suomessa, sanoo Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinsky.
Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää vähentää jännitteitä ja tukea avoimuutta, koska luottamus instituutioihin, mediaan ja yleisemmin suomalaiseen yhteiskuntaan on avain yhteiseen turvallisuuteemme, ja estää myös esimerkiksi informaatiovaikuttamisen onnistumista. Osallisuus ja inkluusio vähentävät riskitekijöiden vaikutuksia, Gusatinsky jatkaa.
Luottamus suomalaiseen mediaan on avain onnistuneelle kotoutumiselle
Selvityksen tekijät yllätti se, että osallisuutta käsittelevien väittämien kohdalla ei näkynyt suurta eroa sen mukaan kuinka pitkään vastaajat olivat asuneet Suomessa, tai mikä heidän koulutustasonsa tai suomenkielentaitonsa oli.
– Suomalaisista instituutioista Suomen venäjänkieliset luottavat eniten Suomen poliisiin, armeijaan ja kouluun, mutta terveydenhuoltoon eivät, Gusatinsky sanoo.
Vähiten luottamusta saa osakseen Suomen media, jota erittäin tai melko luotettavana pitävien osuus vastaajista on 41 %.
Luottamus mediaan vaikuttaa tutkimuksen perusteella moniin muihinkin asenne- ja mielipidekysymyksiin esimerkiksi siten, että vastaajat, joilla on korkeampi luottamus suomalaiseen mediaan tuomitsevat vahvemmin Venäjän sotilaallisen toiminnan Ukrainassa.
Suomalaiseen mediaan luottavilla on myös korkeampi luottamus muita suomalaisen yhteiskunnan instituutioita kohtaan.