Kaukana ovat ne ajat, kun oli tavallista kaataa jäteöljyjä maahan tai lämmittää sillä kasvihuoneita. Jäteöljy kuuluu aina kierrätykseen ja sen kaataminen maahan tai polttaminen on laitonta. LähiTapiolan asiantuntijan mukaan tilojen jäteöljyä kuitenkin lorautellaan edelleen esimerkiksi hakelämmityskeskuksiin, mistä aiheutuu merkittävä tulipalovaara.
Tiloilla syntyy vuosittain satoja litroja jäteöljyä, minkä hävittäminen saattaa olla monelle hieman vaivalloista ja ongelmallista. Jäteöljyn polttaminen, lorottaminen maahan, vesistöön tai viemäriin on kuitenkin laitonta.
– Valitettavasti edelleen jäteöljyä päättyy paikkoihin, joihin se ei kuuluu. Esimerkiksi oman kokemukseni mukaan tiloilla edelleen esimerkiksi poltetaan jäteöljyä hakelämmityskeskuksessa. Sitä ei missään nimessä pitäisi tehdä, vaikka se tuntuisi joskus helpoimmalta keinolta, LähiTapiola Etelä-Pohjanmaan korvauspäällikkö Arto Laine kertoo.
Jäteöljyn polttaminen päästää ympäristöön haitallisia kemikaaleja ja lisää paloriskiä.
– Hakelämmityskeskuksia ei ole suunniteltu siihen, että niissä poltettaisiin öljyä. Silloin takapalon vaara kasvaa tai öljyä voi tihkua esimerkiksi lattialle putkista. Joskus jopa takapalojärjestelmä on otettu pois käytöstä, mikä on jo itsessään paloturvallisuusriski, Laine kertoo.
Jäteöljyn noudon voi tilata paikalliselta toimijalta, ja jos maatilalla syntyy jäteöljyä vähäinen määrä, voi sen toimittaa kotitalouksien lailla kunnan kierrätyspisteeseen.
Jos öljysäiliö on huonokuntoinen, ei vakuutus korvaa vahinkoa
Polttoöljyä varastoidessa on kiinnitettävä huomiota säiliön kuntoon. Vaikka farmarisäiliöitä ei koske tarkastusvelvollisuus, yli kymmenen vuotta vanhojen säiliöiden tarkastuttamista ammattilaisella silti suositellaan. Säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet lisäävät polttonesteiden varastoinnin turvallisuutta.
– Missään tapauksessa polttoainetta ei saa hamstrata vanhoihin öljytynnyreihin tai muihin astioihin, jotka eivät ole tätä varten suunniteltuja eivätkä laillisia polttoainevarastoja. Säiliö, joka on ollut pois käytöstä tai jonka kunnosta ei muuten ole tietoa, on vakava ympäristöriski. Öljy tulisi varastoida vain hyväkuntoisiin säiliöihin, LähiTapiolan johtava asiantuntija Sami Myyrä sanoo.
Säiliön pohjan ei pitäisi koskea maahan tai kasvillisuuteen, jolloin säiliön pinta ei pääse ruostumaan ulkoapäin. Maalipinnan tulisi myös olla ehjä.
– Säiliön täyttöaukko ja tankkauspistooli kannattaa pitää lukittuina ja huolehtia letkujen kunnosta ja siitä, että ne on varustettu lappovirtauksen estolla.
Laineen mukaan viime aikoina maatiloilla on kiinnitetty entistä enemmän huomioita öljysäiliöturvallisuuteen ja esimerkiksi investointien yhteydessä säiliöitä on uusittu.
– Silti valitettavan paljon tapahtuu vahinkoja, joissa säiliö on alkanut vuotaa vanhuuttaan. Jos öljyä pääsee vuotamaan säiliöstä siksi, että säiliö on huonokuntoinen ja hapertunut, ei vakuutus korvaa vahinkoa. Suurin vahinko aiheutuu maaperälle, ja maaperävahingon korvattavuus esine- tai vastuuvakuutuksesta on monesta asiasta kiinni. Ne ovat yleensä hyvin kalliita, Laine muistuttaa.
Valuma-allasta suositellaan
Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa paikallisia velvoitteita öljysäiliöiden sijoittamisesta, tarkastuttamisesta ja käytöstä poistamisesta. Pohjavesialueella ja vesistöjen läheisyydessä säiliö on varustettava valuma-altaalla. Valuma-altaan tyhjennysreikä on muistettava pitää tukittuna.
– Etenkään talviaikaan säiliötä ei kannata pitää tyhjillään, koska sen sisään kondensoituu vettä. Kondensoitumista ei voi täysin estää, joten ajoittain säiliön ollessa tyhjä pohjaventtiilistä on laskettava sinne kertynyt vesi pois.
LähiTapiola