Tuore tutkimus kertoo epätietoisuudesta päihdepalvelujen saatavuudesta uusilla hyvinvointialueilla. Lisäksi päihdeongelmaan liittyvä stigma vaikeuttaa edelleen hoitoon hakeutumista.
Tammikuun alussa tehty tutkimus selvitti suomalaisten suhtautumista päihdeongelmiin ja niiden hoitoon. Yli puolet tutkimukseen vastanneista henkilöistä ei tiennyt, mihin tulevilla hyvinvointialueille tulee ottaa yhteyttä, jos itsellä tai läheisellä on päihdeongelma.
Kun kysyttiin kuntien nykyisistä päihdepalveluista, yli 40 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, onko omassa kotikunnassa apua saatavilla.
”Hyvinvointialueiden osalta tilanne ei ole huolestuttava, koska toiminta alkaa vasta ensi vuonna. Tulokset kertovat kuitenkin siitä, että palveluja on tarpeen pitää esillä nykyistä paremmin. Päihdeongelmat koskettavat lähes puolta suomalaisista, minkä tämäkin tutkimus vahvisti”, kertoo A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki.
Stigma vaikeuttaa hoitoon hakeutumista
Neljä viidestä (81 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvä häpeä vaikeuttaa hoitoon hakeutumista huomattavasti tai jonkin verran. Stigman vaikutuksesta oltiin yhtä mieltä vastaajan iästä, paikkakunnasta tai koulutustaustasta riippumatta.
”Päihdeongelma on sairautena edelleen poikkeuksellisen stigmatisoitu, mikä on suuri yhteiskunnallinen haaste. Ongelmat ehtivät usein kärjistyä ennen kuin ihminen hakee apua. Se tulee niin inhimillisestä näkökulmasta kuin yhteiskunnalle kalliiksi”, Kaarlo Simojoki sanoo.
Panostusta toivottiin erityisesti nuorten palveluihin
”Vaikka hoitoon yrittäisi hakeutua, koronatilanteesta johtuvien säästötoimien vuoksi hoitoonohjaus ei välttämättä toimi tälläkään hetkellä. Aloittavilla hyvinvointialueilla on harteillaan massiivinen hoitovelka, joten päihdeongelmista kärsivien ihmisten hoitopalvelut ja niihin panostaminen voivat olla vaakalaudalla”, Simojoki jatkaa.
Nuorille suunnattuja päihdepalveluja pidettiin kyselyn perusteella erityisen tärkeänä, sillä vastaajista yli 70 prosenttia koki, että niihin tulisi panostaa enemmän rahaa. Tätä mieltä olivat kaiken ikäiset ja kaikista tuloluokista tulevat ihmiset.
”Pidän myös erittäin positiivisena sitä, että noin 90 prosenttia vastaajista koki vieroitus- ja kuntoutushoidon tärkeänä tapana parantaa riippuvuudesta kärsivien tilannetta”, Simojoki toteaa.
A-klinikka Oy