Suomen metsät, maatalousmaat ja kosteikot ovat yhteenlaskettuna päästölähde, ja se on valitun politiikan seurausta

Suomen maankäyttösektorin hiilinielujen kääntyminen päästölähteeksi vaarantaa sekä Suomen hiilinieutraaliustavoitteet että EU-velvoitteiden saavuttamisen, arvioi Suomen luonnonsuojeluliitto. Tämä voi tulla kansantaloudelle kalliiksi. Suomen maankäyttösektori, eli metsät, maatalousmaat ja kosteikot, on kääntynyt hiilinielusta päästölähteeksi vuonna 2021, kertoo Tilastokeskuksen pikaennakko. Tämä on seurausta metsien kasvun pienenemisestä sekä ennätyssuurista hakkuista. Viime vuonna hakkuut nousivat 85,1 miljoonaan kiintokuutiometriin, mikä on yhdeksän prosenttia … Lue lisää

Kestävän kaivostoiminnan verkosto: Ensimmäiset tulokset suomalaisten kaivosten vastuullisuudesta

Kestävän kaivostoiminnan verkoston laatimaa vastuullisuusjärjestelmää käyttävien kaivosten itsearvioinnit on todennettu ensimmäistä kertaa. ”Saamme nyt yhteismitalliset indikaattorit kaivosten toiminnan kestävyydestä. Olemme luoneet yhteistyössä kaivosten ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa kattavan mittariston. Kaivokset ovat tehneet kolmen vuoden ajan itsearviointeja ja nyt ne on suunnitellusti todennettu”, toteaa Verkoston puheenjohtaja Hannele Pokka.   Riippumattomat asiantuntijat ovat tehneet todennukset viidelle kaivokselle (Pyhäsalmi, Kevitsa, Siilinjärvi, Terrafame, Kittilä). … Lue lisää

WWF:n kyselytutkimus: Kuluttajat kokevat syövänsä vastuullisesti, mutta tuntevat huonosti kasvipainotteisen ruokavalion ympäristöhyödyt

Keskimäärin 60 prosenttia kuluttajista kokee tekevänsä vastuullisia ruokavalintoja, selviää WWF:n useissa Euroopan maissa teettämästä kyselytutkimuksesta. Vaikka kasvipainotteinen ruokavalio on tärkein arkinen ympäristöteko, vain harva huomioi eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia ostoskorissaan. Suomessa vain 17 prosenttia vastaajista kokee eläinperäisten tuotteiden vähentämisen olevan tärkeää.   Ruuantuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin neljänneksen kasvihuonekaasuista. Kestämätön ruuantuotanto on myös suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen.    WWF selvitti kyselytutkimuksella, kuinka hyvin eurooppalaiset tuntevat ruokavalintojensa ympäristövaikutukset. Savanta ComResin toteuttamaan tutkimukseen osallistui yli … Lue lisää

Ilmastonmuutos hyödyttää nopeasti leviäviä vieraslajeja – vapaaehtoiset kitkivät villiintynyttä vieraslajistoa arvoalueilta

Haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle. Kun ilmasto lämpenee, vieraslajit saavat yhä paremmat mahdollisuudet levitä Suomen luontoon. WWF:n viikonloppuna päättyneellä talkookaudella vapaaehtoiset poistivat vieraslajeja luontoarvoiltaan rikkailta luonnonsuojelualueilta ja niiden liepeiltä. Kurtturuusu, lupiini ja jättipalsami ovat esimerkkejä vieraslajeista, joiden leviämistä luontoon ihminen on auttanut tahallaan tai vahingossa. Vieraslajit leviävät nopeasti ja voimakkaasti ympäristöön tukahduttaen elintilaa … Lue lisää

Ympäristöasiat ovat unohtumassa kaivoslain uudistuksessa

Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii ympäristöasioiden parantamista kaivoslain uudistuksen loppusuoralla. Tätä edellyttää myös Sanna Marinin hallitusohjelma. Liiton mielestä malminetsintä on kiellettävä luonnonsuojelualueilla, kaivoshankkeiden hyötyjen ja haittojen vertailu pitää lisätä lakiin sekä ympäristölupa yhdistää kaivoslupaan.  Kaivoslain osittaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ on loppusuoralla, ja ympäristöstä näyttää tulevan uudistuksen häviäjä. Tämän osoittaa Suomen ympäristökeskuksen tekemä vaikutusarvio. Vaikka hallitusohjelman mukaan kaivoslain uudistuksen … Lue lisää

Suomen rannikon laguunit ilmakuvista paikkatiedoksi

Metsähallituksen meritiimin toimesta on valmistunut uusi 8000 kohdetta sisältävä aineisto merialueen laguuneista. Ilmakuvista tunnistetut laguunit luokiteltiin kehitysasteen mukaan kuuteen eri luokkaan. Lisäksi matalien fladojen ja kluuvien tilan arvioimiseksi ilmakuvista kerättiin tietoa myös kohteiden suuaukon ruoppauksista.  Matalat suojaisat laguunit ovat monimuotoisia elinympäristöjä ja tärkeitä muun muassa uhanalaisille suojaisten pohjien näkinpartaisesiintymille sekä kevätkutuisille kaloille. Laguuni luontotyyppinä kuuluu NATURA-luontotyyppien joukkoon. Ilmakuvatulkinnassa tunnistettiin noin 5 000 fladojen eri kehitysastetta ja 500 laguunia Suomen rannikolla, pois lukien Ahvenanmaa. Lisäksi aineistoon sisältyy 2 400 kluuvijärveä. Alle kymmenen hehtaarin fladojen ja kluuvijärvien luonnontilan vaarantaminen on vesilain puitteissa kielletty (Vesilaki 587/2011 luku … Lue lisää

Veneenpohjan myrkkymaaleille on tulossa rajoituksia – vaihda jo nyt turvallisempiin menetelmiin

Lähivuosina haitallisimmat myrkkymaalit eli antifouling-valmisteet poistuvat markkinoilta, kun valmisteiden lupapäätöksiä tarkastellaan uudelleen EU:n biosidiasetuksen mukaisesti. Samalla myrkkymaalien käyttäjille tulee tiukat velvoitteet koskien veneiden pohjien puhdistamista, maalausta ja maalin poistoa. Jatkossa nämä toimet tulee tehdä eristetyllä alueella tai läpäisemättömällä kovalla alustalla, josta pesuvedet ja maalijäte kerätään talteen ja puhdistetaan. Pesuvesien ja maalijätteen päästäminen maaperään tai mereen … Lue lisää

Moni tunnettu kasvo paljasti rakkaan paikkansa

Mikä on sinulle #rakaspaikka, jonka haluat säilyttää myös tuleville sukupolville? Suomen World Visionin ilmastokampanjan kysymykseen vastasi moni tunnettu suomalainen. Rakkaan paikkansa paljastivat muun muassa Paola Suhonen, Tomi Björck ja Pekka Hyysalo. Kehitysyhteistyöjärjestö Suomen World Vision haastaa ilmastokampanjassaan kaikki mukaan julkaisemaan kuvan rakkaasta paikasta, jonka haluaa säilyttää tuleville sukupolville. Tärkeän asian puolesta mukaan lähtivät mm. taiteilija … Lue lisää

Viherympäristöliitto kannustaa viheralaa tekemään kestäviä valintoja

Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään, estetään tai kompensoidaan rakentamisen haitallisia vaikutuksia. Uusi KESY-tunnus kertoo toimijan sitoutumisesta kestävän ympäristörakentamisen toteuttamiseen.   Kestävän kehityksen perusehtoja ovat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisten taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon ja maapallon kestokykyyn. Myös viheralan on sitouduttava näihin tavoitteisiin.  KESY on viheralan yhteisesti luoma toimintamalli. Se määrittää kestävän kehityksen mukaiset, suomalaisiin … Lue lisää

Kuka pelastaa meidät muovilta? Lidl hakee pakkausinnovaatioita kilpailulla

Lidlin Pakkaustarinoita 2021 -kilpailuun voi osallistua vielä viikon ajan. Kaikille yrityksille ja korkeakouluille avoimessa kilpailussa etsitään oivaltavia pakkausratkaisuja, joilla voidaan vähentää ylimääräistä muovia, parantaa pakkausten kierrätettävyyttä ja luoda jotakin uutta. Kisaan on tullut jo runsaasti hyviä ehdotuksia, mutta vielä ehtii mukaan. Pakkaustarinoita 2021 -kilpailussa luvassa on mahdollisuus nähdä oma pakkausratkaisu Lidlin hyllyssä ja yhteensä 50 … Lue lisää