Kiire voi tehdä ihmiset hieman välinpitämättömiksi pienten liikennesääntörikkomusten kanssa, selviää Arjen katsaus -kyselystä. Eniten tehdään pieniä rikkeitä, kuten ylitetään tie muualta kuin suojatien kohdalta tai kävellään päin punaisia valoja. Joka kymmenes kertoo joutuneensa kiireen vuoksi tapaturmaan työmatkalla.
LähiTapiolan joulukuussa 2021 teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan töihin tai töistä kotiin kiirehtiessään moni rikkoo liikennesääntöjä. Joka toinen (49 %) työelämässä mukana olevista kertoo ylittäneensä tien jostain muualta kuin suojatien kohdalta matkatessaan kiireellä töihin tai töistä kotiin. Kolmasosa kysymykseen vastanneista kertoo kävelleensä punaisia valoja päin. Enemmän kuin joka kymmenes (12 %) työelämässä oleva kertoo joutuneensa työmatkallaan tapaturmaan kiireen vuoksi.
– Työmatkalla sattuneiden tapaturmien sairauspoissaolot ja kustannukset ovat usein merkittävästi suuremmat kuin työpaikalla sattuvien tapaturmien. Työturvallisuutta kehitettäessä työmatkaliikenne pitäisi myös aina huomioida ja ottaa se osaksi työpaikan käytänteitä, toteaa LähiTapiolan henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Vesa Kynsijärvi.
– Kiireen ei pitäisi kuulua työmatkalle eikä -paikalle. Töihin meno olisi hyvä suunnitella etukäteen ja varata sille aikaa etenkin, jos sääolosuhteet heikentyvät. Aina olisi parempi myöhästyä töistä tai tapaamisesta kuin joutua työmatkalla onnettomuuteen tai tapaturmaan, muistuttaa Kynsijärvi.
Kyselyn mukaan keskimääräistä selvästi useampi pääkaupunkiseutulainen on syyllistynyt joko kävelemiseen päin punaisia liikennevaloja (51 %) tai autotien ylittämiseen muualta kuin suojatien kohdalta (66 %).
– Vaikka yli puolet työmatkaliikenteessä sattuneista tapaturmista aiheutuu juuri jalankulkijoille, silti jalankulkuun liittyvät rikkeet koetaan jostain syystä vähemmän vakaviksi kuin esimerkiksi ajoneuvolla liikuttaessa. Yhtä lailla jalankulkijankin on noudatettava liikennesääntöjä ja hän ei saisi aiheuttaa vaaraa liikenteessä omalla toiminnallaan.
Kynsijärven mukaan työpaikoilla voitaisiin helpottaa aamujen kiirettä erityisesti huonon kelin aikana esimerkiksi pohtimalla palavereiden alkamisajankohtaa.
– Esimerkiksi kokousten ja koulutusten ei tarvitsisi yleensäkään alkaa heti aamusta. Tämä helpottaisi ajankäyttöä erityisesti niinä aamuina, kun sää on äärimmäisen huono. Myös etätöiden yleistyminen antaa onneksi hyvin joustoa tapaamisiin.
Autoilijoiden yleisimmät rikkeet: ylinopeus ja tuulilasin huono puhdistaminen
Töihin autolla kulkevat painavat kiireessä kaasua yli nopeusrajoitusten. Ylinopeutta kertoo kyselyn vastaajista ajaneensa noin puolet (48 %). Talvella taas joka kolmas (33 %) on lähtenyt liikkeelle autolla, vaikka ei olekaan puhdistanut tuulilasia tai sivupeilejä kunnolla jäästä tai lumesta. Viidesosa (22 %) hoitaa ajaessaan puhelimella työasioita.
Kyselyyn vastanneille naisille ylinopeus on tyypillisempää, miehille taas lähteminen liikenteeseen autolla, jonka laseissa tai peileissä on vielä lunta tai jäätä sekä. Miehet hoitavat useammin ajaessaan työasioita puhelimella.
– Puhelinta käyttäessään kuljettaja tekee havaintoja normaalia kapeammalta alueelta ja katsoo tavallista harvemmin sivu- ja taustapeileihin. Hän on tällöin tarkkaamattomampi esimerkiksi lähestyessään suojateitä ja risteyksiä.
Vaikka jalankulkijat kävelevät kiireessä useammin päin punaisia, äärimmäisen harva (6 %) autoilija tekee samaa ajaessaan. Kyselyn työmatka-autoilijoista vajaa kymmenesosa (9 %) on lähtenyt ajamaan, vaikkei turvavyö olisi vielä kiinnitetty. Jonkun verran (8 %) autoilijat paljastavat myös tehneensä vaarallisia ohituksia tai ajaneensa vastoin liikennesääntöjä ajan säästämiseksi.
– Pieni ylinopeus liikenteessä on valitettavasti usein enemmän sääntö kuin poikkeus, mitä perustellaan liikenteen sujuvuudella. Sitä se ei kuitenkaan ole. Kiireessä ajonopeudet helposti nousevat ja moni tärkeä asia liikenteessä voi jäädä huomaamatta. Kiireinen kuljettaja tekee myös selvästi muita enemmän virheitä.
Kynsijärvi muistuttaa, että jos autolla ajaessa liikennevaloihin pitää kiirehtiä, pitäisi omien hälytyskellojen soida.
– Jos tulee tunne, että nopeutta on lisättävä ehtiäkseen valoista ennen punaista, niin silloin tekee jo väärän ratkaisun, jollei pysähdy valoihin. Turvallinen liikkuminen alkaa siitä, että jokainen tunnistaa omaan liikkumiseensa liittyvät riskit, jotta ennakointi ja varautuminen olisi mahdollista, Kynsijärvi sanoo.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. Kysely tehtiin 24.11.-2.12.2021. Kyselyyn vastasi yhteensä 1014 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74-vuotiaita. Vastaajista on työelämässä 509, heistä autolla työmatkansa kulkevia 456. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Työnantaja, näin voit parantaa työntekijöiden turvallisuutta työmatkalla:
- Keskittykää työturvallisuudessa myös työmatkaliikenteen riskeihin ja vaaroihin, ottakaa ne osaksi yrityksen toimintatapoja ja käytänteitä.
- Tavoitteet ja valitut toimintatavat olisi hyvä kirjata erilliseksi toimintaohjelmaksi tai liittää ne osaksi työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa.
- Jokaisen työmatkaliikkujan asenteeseen kannattaa pyrkiä vaikuttamaan. Jo pienillä asioilla voi olla merkittävä vaikutus.
- Työpaikan turvallisuuskulttuuriin panostaminen näkyy työntekijän toiminnassa niin liikenteessä kuin vapaa-ajalla.
- Jos aamuksi on tulossa raju myrsky, sopikaa työpaikalla myöhemmästä palaverin aloitusajankohdasta tai muusta joustosta riittävän ajoissa.
- Suositelkaa autoilijoita hyödyntämään kännykän Älä häiritse -tilaa, joka tunnistaa puhelimen käyttäjän olevan autossa. Puhelin hiljentää puhelut, tekstiviestit ja ilmoitukset.
LähiTapiola