kirjallisuus

Tolkien ja Kalevala -uutuuskirja avaa fantasian suurnimen suhdetta kansalliseepokseemme

J. R. R. Tolkien on maailman tunnetuin fantasiakirjailija ja modernin fantasian isä. Mistä hän ammensi inspiraationsa? Miten suomen kieli ja Kalevala liittyvät hobittien, haltioiden ja kääpiöiden kansoittamaan fantasiamaailmaan? Kirjailijanuransa ohella J. R. R. Tolkien oli myyttejä rakastava kielitieteilijä ja Oxfordin yliopiston professori. Hän haltioitui Kalevalasta, opiskeli suomea ja hyödynsi kansalliseepoksemme tarinoita ja sanastoa omissa kirjoituksissaan. Tolkien ja Kalevala selvittää, minkälainen on Kalevalan vaikutus Tolkienin … Lue lisää

Sanat siltana menneeseen -kirja johdattaa historiantutkimuksen kielellisiin menetelmiin

Menneisyyden kirjallisia lähteitä tulkitessaan historiantutkija on aina tekemisissä kielen kanssa. Sen avulla on voitu ilmaista ajatuksia, tuntemuksia ja asenteita, joihin tutkija yrittää saada otteen. Lähteissä esiintyvät sanat eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Pasi Ihalaisen ja Heli Valtosen toimittamassa Sanat siltana menneeseen -kirjassa tutkijat tarjoavat havainnollisen johdatuksen historiantutkimuksen kielellisiin menetelmiin, kuten diskurssianalyysiin, käsitehistoriaan ja kontekstoivaan aatehistoriaan. Esimerkkeinä avataan muun … Lue lisää

”Sinä yönä minusta tuli ei-mitään.” – Suomeen pakolaisena saapuneet kirjoittivat pakolaismatkoistaan SKS:lle

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Matkalla turvaan -tutkimushankkeen (Oulun yliopisto) kirjoituskilpailuun lähetetty aineisto on kiehtova, koskettava ja yhteiskunnallisesti merkittävä. ”Pakomatka on ehkä nimensä mukaisesti tuskan ja epäoikeudenmukaisuuksien pakenemista. Paettuasi tämän kaiken, anna itsellesi mahdollisuus parempaan elämään ja hymyile; hymysi on mitä kaunein, sillä sen takana piileksivät kaikki se eletty kipu ja tuska. Hymyile sillä se kertoo voitoista. Hymyile … Lue lisää

Talkoolaiset kirjoittaneet jo yli 150000 sanan edestä puhtaaksi sotapäiväkirjoja

Kansallisarkiston sotapäiväkirjatalkoot ovat alkaneet vauhdilla. Talkoolaiset ovat kirjoittaneet puhtaaksi jo yli 150 000 sanan edestä sotapäiväkirjoja ensimmäisen kymmenen päivän aikana. Ihmisten tulkitsema teksti on opetusmateriaalia tekoälylle, joka oppii sen avulla lukemaan sotapäiväkirjoissa käytettyjä käsialoja. Lopulta tavoitteena on saada aikaan verkkopalvelu, jossa asiakirjoihin voi tehdä sisältöhakujen lisäksi myös erilaisia aikarajauksia – palvelusta voisi olla mahdollista hakea esimerkiksi … Lue lisää

Kirjojen joulukauppa kiihtyy – kirjakaupoissa riittää kirjoja

Kirja on edelleen pidetty lahja. Kirjakaupoille joulu on vuoden tärkein myyntisesonki ja kaunokirjoista jopa 40 % myydään isänpäivän ja joulun välisenä aikana. Viime vuosina joulukauppa on keskittynyt yhä enemmän muutamaan viimeiseen viikkoon ennen joulua. Kirjakauppaliitto arvioi, että trendi näkyy kirjakaupoissa myös tänä vuonna. Joulumyynnissä kysytyiksi teoksiksi ovat nousseet muun muassa Finlandia-palkittu Jukka Viikilän teos Taivaallinen vastaanotto sekä … Lue lisää

Joka neljäs tietokirjailija kokee häirintää työnsä takia

Suomen tietokirjailijat ja Suomen PEN toteuttivat kyselyn tietokirjailijoihin kohdistuvasta häirinnästä ja painostuksesta. Kyselyyn vastasi 643 tietokirjailijaa, ja vastanneista lähes 23 prosenttia eli noin joka neljäs kertoi kokeneensa häirintää tai painostusta tietokirjailijan työnsä takia.  Tietokirjailijoiden kokema painostus on moninaista. Kyselyn mukaan tyypillisintä on asiaton arvostelu sosiaalisen median tai sähköpostin kautta. Yleensä häirintä on kasvotonta ja anonyymiä. … Lue lisää

Kulttuurirahaston tuella lisää maailmankirjallisuutta suomeksi

Suomen Kulttuurirahasto julkistaa uuden tukimuodon korkeatasoisen maailmankirjallisuuden suomentamiseksi. Rahaston tavoitteena on, että apurahojen kannustamana kustantajat voivat käännättää suomeksi ja julkaista 100 oman aikamme maailmankirjallisuuden merkkiteosta. Käännettävät teokset voivat olla aikuisille suunnattua proosaa, lyriikkaa tai esseitä. Suomeksi julkaistaan yhä vähemmän laadukasta oman aikamme maailmankirjallisuutta. Käännöksiä tehdään verraten paljon anglosaksiselta kielialueelta, mutta muilta kielialueilta niukasti. Laadukkaan maailmankirjallisuuden … Lue lisää

Kirjoja kuuntelemassa

Äänikirjat täydentävät ja rikastuttavat lukuharrastusta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi muistoja ja kokemuksia äänikirjojen tekemisestä, kuuntelusta ja käyttämisestä. Digitalisaation siivittämänä äänikirjojen suosio on lisääntynyt huimaavalla vauhdilla. SKS kokosi helmikuussa 2021 päättyneessä muistitietokeruussa kokemuksia äänikirjoista. Keruuseen lähetetyistä 58 vastauksesta käy ilmi, miksi ja millaisissa tilanteissa kirjoja kuunnellaan, millainen kirjallisuus valikoituu kuunneltavaksi ja kuinka äänikirjojen uumoillaan muuttavan kirjallista … Lue lisää

Kesädekkari kuuluu monen suomalaisen lomaan

Dekkarit kuuluvat suomalaisten lukijoiden suosikkeihin. Kirjakaupat nostavat esiin kesän lukusuosikkeihin kuuluvaa rikoskirjallisuutta viettämällä kahdeksatta valtakunnallista Dekkariviikkoa 7.–13.6.2021. Kesä ja dekkarit kuuluvat erottamattomasti yhteen. Dekkareita ja jännityskirjallisuutta myydään hyvin ympäri vuoden, mutta erityisen kysyttyjä ne ovat kesäkuukausina. Vuonna 2021 julkistetun Suomi lukee -tutkimuksen mukaan 23 prosenttia suomalaisista ilmoitti lukeneensa dekkareita. Dekkareita löytyy säännöllisesti Mitä Suomi lukee … Lue lisää

Suomi lukee – ja kuuntelee äänikirjoja

Kirjojen lukeminen on edelleen suomalaisille mieluisin tapa käyttää aikaa. Lähes joka kolmas kokee, että koronavuosi on lisännyt lukemista. Äänikirjojen kuuntelu ja ostaminen lähti toden teolla nousuun: Kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna lukuaikapalveluita käyttävien määrä kolminkertaistui. Painettuja kirjoja suomalaiset ostivat vuonna 2020 noin 316 miljoonalla eurolla, noin 15 miljoonaa kappaletta. Tiedot käyvät ilmi Kirjakauppaliiton ja Suomen … Lue lisää