Tasa-arvo on tahdon asia työpaikoilla

Perhe- ja isäystävällisyyden kehittäminen onnistuu erilaisilla työpaikoilla ja toimialoilla. Työpaikat tarvitsevat ja kaipaavat konkreettisia kehittämisideoita, tavoitteita ja seurantaa.

Tasa-arvo ja isät -hankkeessa 2019‒2021 kerättiin ihmisten kokemuksia työpaikkansa isäystävällisyydestä ja tasa-arvosta vanhemmuuden ja perheellisyyden näkökulmasta. Tiedonkeruun menetelminä käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluita sekä henkilöstökyselyjä.

Hankkeeseen lähti mukaan kolme hyvin erilaista työnantajaa: kansainvälinen konsulttiyritys Deloitte, perinteinen teollisuusyritys Lahti Energia ja sosiaalivakuutusalan edustaja Kela. Sukupuolijakaumiltaan ja monilta muilta taustoiltaan nämä organisaatiot olivat keskenään sopivan erilaisia: Kela on naisvaltainen, Lahti Energia miesvaltainen ja Deloitte tasainen (noin 50‒50%). Myös työkulttuureissa ja toimintamalleissa oli eroja työpaikkojen välillä.

‒ Kehitystä kaikissa organisaatioissa vauhdittivat ylimmän johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen kehittämistyöhön, lukuisat viestintätoimet, uudet pelisäännöt ja aktiivinen kehittämistyön seuraaminen. Kehittäminen jatkuu edelleen, kertoo hankepäällikkönä toiminut Anna Kokko Väestöliitosta.

Isien käyttämien perhevapaiden määrä ja vanhempainvapaiden pituudet, perheiden hyvinvoinnin tukeminen työelämän kautta ja eri sukupuolten urakehityksen vahvistaminen kytkeytyvät toisiinsa. Noin vuoden kehitystyön aikana hankkeessa nähtiin myönteinen kehityssuunta. Osoituksena tästä ovat sitoutuminen tasa-arvotoimiin, videoiden ja podcastien tekeminen sekä tasa-arvokysymysten ja isäystävällisyyden kytkeminen vahvasti organisaatioiden strategiaan ja kulttuuriin. Väestöliitto myönsi Kelalle tuloksiin perustuen Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen toukokuussa 2021.

‒ Oli upeaa nähdä, miten paljon suuria ja pieniä muutoksia oli mahdollista saada aikaan suhteellisen lyhyessä ajassa. Perhe- ja isäystävälliset asenteet kehittyivät kaikissa hankkeen organisaatioissa. Käytännössä työpaikoilla esimerkiksi muokattiin ohjeita ja pelisääntöjä sekä valmennettiin esihenkilöitä ja johtoa. Lisäksi tarkasteltiin sijaisuus- ja perhevapaakäytäntöjen sujuvuutta, työmääriä sekä työn ja muun elämän rajoja. Oli myös tärkeää törmäyttää yhteisissä työpajoissa eri toimialojen edustajia ja saada uusia näkökulmia organisaatioiden tilanteisiin, Kokko toteaa.

Työpaikkojen isäystävällisyys ja tasa-arvo edistyivät koronasta huolimatta, ja pandemia toi etenemiseen oman lisänsä: perheen ja työn yhteensovittaminen oli teemana aiempaa enemmän esillä, koska etätyö lisääntyi ja monet työnteon tavat muuttuivat pandemian aikana.

‒ Arkeamme monin tavoin mullistanut pandemia on nostanut laajasti esiin läheisten ihmissuhteiden merkityksen. Tämä on luonut otollisen maaperän perheystävällisyyden tarkastelulle ja kehittämiselle työelämässä toimialasta riippumatta. Perheystävällisyydestä hyötyvät kaikki osapuolet. Isien perheroolin tekeminen näkyväksi on tärkeä askel tasa-arvon edistämisessä. Jokaisella voi jossakin elämänvaiheessa olla tarve huolehtia pienestä lapsesta, ikäihmisestä tai muusta läheisestä työuran ohella. Tällöin erilaiset joustot ovat tärkeitä, korostaa Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Hankkeen aineisto oli ainutlaatuinen, sillä alkukartoitus tehtiin juuri ennen pandemiaa. Seuranta-aineisto kerättiin reilun vuoden päästä. Hankkeen aineistoista syntyi tieteellisiä artikkeleita ja mediajulkaisuja, videoita, podcasteja, blogeja ja somekampanjoita.

Hankkeen päärahoittajana oli Työsuojelurahasto ja koordinoijana Väestöliitto.

Hankkeen loppuraportin voi lukea painettuna julkaisuna sekä saavutettavana verkkojulkaisuna.

Jatkossa kehittämistyöhön eri alojen yrityksissä ja organisaatioissa perheystävällisyyden ja erilaisten elämäntilanteiden tukemiseksi voi sitoutua Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa.

Väestöliitto

Vastaa